tiistai 19. maaliskuuta 2013

Hei kaikki ihanat ihmiset

Pitkään pitkään on täällä ollut ihan hiljaista. Se ei tarkoita ettenkö mitään olisi tehnyt, en vain ole jaksanut blogia päivittää. Nyt yritän, siis YRITÄN parantaa tapani. Tänään pistin tänne uuden ulkoasun, katsotaan saisinko vaikka jo torstaina lisäiltyä kuvia kaikesta mitä olen aikaan saanut ( ja muistanut kuvia ottaa...).

Syitä hiljaisuuteeni on useita. Yksi suurimpia lienee se että painin tällä hetkellä päivittäin selkäkipujen kanssa. Minulla todettiin reilu kuukausi sitten lannerangan fasettinivelten nivelrikot. Fysioterapeutti, jolla pääsen käymään vielä kerran ( hurraa Suomi ja Lahti ja huisin upea :( ilmainen terveydenhuolto!!! ) totesi että ala- ja yläselkäni ovat kuin eri ihmisen. Yläselkä on jumissa ja alaselkään on ehdoton venyttely- ym kielto, on kuulemma yliliikkuvin ja notkoin mitä hän on nähnyt... No kai kaiken mitä minä teen täytyy mennä ääripäiden mukaan! Selkääni on tähän mennessä vain röntgenkuvattu, kuukauden sisällä olisi tarkoitus mennä magneettikuviin, kiirehän kenenkään mielestä asialla ei ole. Verikokeilla testattiin sellainenkin kuin HLA-B27, vielä en ole tuloksia kuullut. Tukivyötä käytän kun joudun pidempään pystyssä olemaan. Särkylääkkeet, iso kasa sellaisia, ovat osa päivittäistä elämääni.
Kiitos selän kiukkuilun, ei minulla enää ole pientä karvaista seuralaista, Neiti Koira muutti pois. Hän on kyllä vielä olemassa, mutta ei enään osa minun päivittäistä elämääni.
Myös ihmissuhderintamalla kuohuu...

Olen päättänyt elää jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen!!!

4 kommenttia:

  1. Rakas ystävä. Mitä muuta voisin sanoa kuin jaksamistajaksamistajaksamista. <3

    VastaaPoista
  2. Tervetulemas silti taas tännekin puolelle :). Osaan kyllä kuvitella, ettei bloggailu ole maailman kivointa ja jouheinta noiden selkäjuttujen kans... (fb on tietty toinen juttu ;). No, se ei vaadi ainakaan pitkäkestoista ruudun ääressä jöpötystä :).)

    VastaaPoista
  3. Jotain jonkinlaisista selkäkivuista tietävänä tsemppaan sua! Ja tuo asenne, että eläis kuin olis viimeinen päivä (tietenkin ilman ylilyöntejä, mitä ne sit kenenkin kohdalla on), on hyvä. Niin minäkin usein ajattelen. Ja nautin kaikista päivistä jolloin asiat on edes suht. hyvin. Huonoja päiviä aina mukaan mahtuu. Hyvä että pääset magneettikuvaan! Siellä on kiva ottaa nokoset. Jos olet ahtaan paikan kammoinen, laita silmät kiinni ennen kuin työntävät sut putkeen ja avaa vasta kun on vedetty pois. Näin minä tein ja onnistui tosi hyvin :) Muthan kuvattiin kahteen kertaan. Jos olisi katsonut minkäläiseen tilaan olen joutunut, olisin panikoinut aivan varmasti. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Magneettikuva on hyvä keino selvittää tilannettasi. Toivotan terveyttä ja iloa elämääsi!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!